Kuten aiemmin kerroin mieheni 100 v Sylvi-mummo nukkui pois alkukesästä. Hän olisi täyttänyt 101 vuotta. Me saimme hänen perintönään tämän peilipiirongin, jonka Sylvi-mummo oli aikoinaan huutokaupasta ostanut tähän taloon, missä me nyt asumme. Piironki on mummon matkassa kiertänyt ja palasi takaisin kotiin.
Sylvi-mummokin oli kova tuunaamaan ja hän olikin tämän lipaston maalannut pariin kertaan valkoiseksi.
Aivan hirveä homma oli saada maalit pois ja varsinkin se alkuperäinen lakka oli aivan kamalaa. Kaikki mahdolliset keinot tuli käytettyä, että sain ne poistettua.
Kuten kuvasta näkyy, oli maali jo aika huonossa kunnossa.
Ovet oli ne suurin haaste ja vaikeus. Noissa koristekuvioissa oli vielä ollut joskus myös kultaus.
En ole löytänyt piirongille sopivaa jakkaraa, joten varastosta löytyi anoppini aikoinaan huutokaupasta ostama vanha jakkara, joka oli kyllä huonossa kunnossa. Päätin sen kunnostaa ja maalata piirongin seuraksi.
No tuolikin sai uuden maalin ja se saa vielä lampaan taljan yllensä, joten kelpaa minun istuskella piirongin ääressä.
Olen niin rakastunut tähän piironkiin. Piirongin peilissä oli tarra, mihin oli kirjoitettu lyijykynällä pvm 23.3.1929 ja löytyipä piirongista tekijän allekirjoituskin. Tämä oli kyllä mukava yllätys.
Vielä tämä huone odottaa sitä mun pintaremonttia tähän huoneeseen, mutta pian se alkaa ja saan huoneen kuntoon.
Lapissa Levillä kun oltiin, niin ohittamaton ostospaikka siellä on Ebba ja Erkki- sisustusliike. Minä poikkean siellä hypistelemässä tavaroita monena päivänä, kun siellä ollaan. Aina sieltä tulee jotakin hankittua ja niin nytkin. Minä löysin sieltä nämä ihanat vetimet, jotka mielestäni sopivat tuohon piironkiin niin hyvin.
Kaunis piironki, jonka arvoa nostaa se, että tiedätte sen historian.
VastaaPoistaNiin on. Tiedämme, minkä talon huutokaupasta tästä lähistöltä piironki on aikoinaan ostettu ja oli kiva, että saman talon isäntä oli tehnyt tämän piirongin.
PoistaOikea kaunotar tuo lipasto ja mainio pari tuon tuolin kanssa:) Ihan hirmuinen homma sulla tosiaan ollut tuon kanssa mutta niinkuin yleensäkin käy,lopputulos on sen vaivan arvoinen:)
VastaaPoistaNiinhän se on, että tämäkin oli sen kaiken vaivan arvoinen. Noin 80 vuotias vanhus, Eiköhän se kestä vielä saman verran.
PoistaVoi että, kun on hieno. Mieletön työurakka, on tää vaan niin mukavaa ja nopeaa seurata projektin alku- ja lopputulos yhdessä postauksessa... ;)
VastaaPoistaKiitos Satu. Sitä ei muuten itsekään muistaisi, millainen se oli alkujaan. Osaa arvostaa lopputulosta itsekin paremmin.
PoistaUpea piironki ja tuoliin niin söpöläinen.Ebba ja Erkki liike on ihana
VastaaPoistaKiitos Kaisa. Kyllä Ebba ja Erkki on ohittamaton ostospaikka. Siellä on pakko käydä aina ja ihania juttuja kauppa pullollaan :)
PoistaKymmenen pistettä ja papukaijamerkki :)
VastaaPoistaVanhaa kannattaa säilyttää, aitoa tavaraa eikä mitään melamiinia.
Mä otin vanhan (isän tädin) peilipiirongin eteiskäyttöön sellaisenaan kun ootraus oli kunnossa. Peilin vain vaihdatin uuteen.
Mutta toisen vastaavan otin käsittelyyn (kolmisen vuotta sitten); se oli maalattu ja lohkeili. Hioin sen puulle ja lakkasin vaan kun sain maalit pois. Jätinpä sitten peililaatikot ja peilin pois kokonaan ja laitoin rikkimenneiden vetimien tilalle apteekkarin kaappien vetimet... auts. No toimii :)
Ja mulla on valkoiseksi maalattuna just samanlainen tuoli, isän tädin sekin.
Kiitos! Kyllä se totta on, että ei nykyajan kalusteita paljoa tarvitse tuunailla. Ne ei ole kovin pitkäikäisiä. Vanhat kalusteet on tehty kestämään. Itse en vaihtanut peiliä, vaikka se niin vanha onkin. Ihan pientä jälkeä tuntuu olevan peilissä, mutta se ei häiritse. En tiedä, kuinka vanha tuo tuoli on, mutta ei ole käytetty nauloja eikä ruuveja. Se on kaunis ja anoppi oli iloinen, että halusin sen pelastaa, kun ei sillä muuta käyttöä ollut enää.
Poista