Olisi kiva, jos jättäisit myös kommentin käynnistäsi :)

Muistathan, että kuvat ovat minun, etkä kopioi niitä ilman lupaani.

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Mummon peililipasto





Mieheni Sylvi-mummo, joka olisi täyttänyt tässä kuussa 101 vuotta, nukkui pois. Hänen huoneensa vanhainkodissa jouduttiin tänään tyhjentämään ja me saimme tämän ihanan vanhan peililipaston. Mieheni mummo on ostanut tämän joskus 1960 -luvulla huutokaupasta. Kuinka vanha tämä sitten on, en tiedä, mutta joku paikallinen isäntä, joka asui tästä parin sadan metrin päässä,  on sen tehnyt. Sylvi-mummon matkassa tämä on kiertänyt ja nyt se palasi takaisin tänne taloon, mihin alun perinkin mummo sen osti.


 


Lipasto on alun perin ollut puunvärinen, mutta mummo oli myös kova tuunaamaan ja maalasi sen valkoiseksi. Maali on jo kulunut, mutta siinä minulle seuraava projekti. Hioa ja maalata se uudelleen valkoiseksi. Nupit joudun vaihtamaan, koska yksi noista on viallinen eivätkä ne ole alkuperäiset. Fasettihiottu peili on hyvässä kunnossa, joten sitä en kyllä raaski vaihtaa. Uskon, että mieheni mummo katselee pilven reunalta tyytyväisenä, kun peilikaappi saa uuden maalin ja se saa uuden elämän meidän kodissa. Olen jo aiemmin joitakin hänen vanhoja huonekalujaan tuunannut ja ne ovat saaneet uuden kodin meiltä.



Viikonloppuna oli äitini luona ja lauantaina kävin paikallisella kirppiksellä. Siellä silmiini tarttui tämä keramiikkakaunotar ja en voinut jättää sitä sinne.


Tämä kaunotar on Pyhäjoelta kotoisin olevan Anja Kantorin tekemä (pohjassa oli signeeraus). Kantor on ollut mm Kupittaan savella töissä ja kävi välillä ulkomailla muuttaen takaisin Turkuun. Hänen kaikki työnsä ovat uniikkeja. Varmasti tällä työllä on arvoa ja minä maksoin siitä vain 10 euroa. Se on niin kaunis.





Vaikka nyt on kesä kauneimmillaan laitan tähän mieheni edesmenneen Sylvi-mummon kirjoittaman runon. Se on niin kaunis ja syksyä kohti ollaan pikku hiljaa menossa :

Syksyn viime kukka

Syksyn viime kukka
on yksin viluissaan
seinän vierustassa,
kelmeässä
auringossa.

Syksyn viime kukka
vaipuu kalveten
harmaata maata vasten
kylmästä
vavisten.

Syksyn viime kukka,
värit vaalenneet,
kuin hyisen
hallan jälkeen
ovat kukat jäätyneet.

10 kommenttia:

  1. Kyllä varmasti mummo on hyvillään kun tuunaat lipaston :) Ihana se onkin, mummolla on ollut hyvä maku :)

    VastaaPoista
  2. Todella kaunis runo, jossa on herkkää haikeutta. Lipasto on aivan upea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää lipasto meni vielä varastoon odottamaan tuunaamista. Minun pitää vielä tuota vierashuonetta tyhjentääkin ennen kuin saan sen sinne mahtumaan.

      Poista
  3. Kaunis runo! Hieno lipasto, mikä muuttuu käsissäsi varmaan upeaksi jälleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runo on kaunis minunkin mielestäni. Mummo kirjoitteli elämänsä aikana runoja ja mieheni täti teetti niistän meille kirjankin.

      Poista
  4. Haikean kaunis runo!
    Voi mikä aarre tuo lipasto,alkoi hymyilyttää tuo tuunailijamummo-mielikuva:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runo on ihana. Ihan sieluni silmissä näen, mitä syksy tekee kukille :) Minä olen vähän samanlainen "tuunailijamummo" vaikka en nyt ihan " mummoiässä" mielestäni vielä olekaan ainakaan mieleltäni. Itsekin olen kirjoitellut ruonoja nuoruudessani.

      Poista
  5. Oi minkä kaunottaren olet saanutkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis se on niin ihana. Nyt on niin paljon menoa, että katsotaan koska ehdin sen kimppuun :)

      Poista