Siinäpä se minun viimeisin tekeleeni, jota kutsun ihan designvalaisimeksi.
Mies osti pari pakettia irtonaisia rosterisia allasritilöitä erään kaupan alelaarista tuonne meidän asuntoautoon johonkin projektiinsa, mutta ne oli liian ohuita hänen tarpeeseensa. Mies sitten näytti niitä minulle ja sanoi, että noista voisi tehdä vaikka mobilen. Minä sanoin, että ei mobilea kun minä teen niistä valaisimen. Näin jo tuon lampun sieluni silmillä. Ei kun kauppaan ja ostin koko varaston tyhjäksi. Kyllä myyjä taisi ihmetellä, että on siinä rouvalla altaita, kun noin paljon noita tarvitsee.
Minä muistin, että minulla oli tämä lampun raato varastossa, kun olin siitä joskus "kristallit" irrottanut. Onneksi en ollut sitä heittänyt pois, koska juuri tästä minä sen lampun ajattelin kehitellä.
Kiinnityksen kanssa oli hieman vaikeuksia. Olin jo porannut reiät noihin ritilöihin ja tarkoitus oli kiinnittää ne ohuella rautalangalla, mutta ritilät jäi mielestäni rumasti roikkumaan. Sitten muistin, että minulla on jämäkkää kaksipuoleista tarrateippiä ja niillä kiinnitinkin ritilät ja kyllä pysyy.
Punctoni sai väistyä joksikin aikaa tämän uuden valaisimen tieltä.
Tämän valaisimen onkin anoppini jo varannut, mutta pitäähän minun siitä ensin saada nauttia.
Että tälläista tällä kertaa.
Tervetuloa muuten uudet lukijatkin. Kiva, että olette löytäneet blogiini joko täältä tai facebookin kautta.
Liisa