Huonekalujen tuunausta

Kyllä tällä emännällä on ollut niin kiirettä, että en ole ehtinyt päivittämään blogiani, saati sitten, että olisin ehtinyt blogeissa käymään. Minun aikani on mennyt metsässä ravaamiseen viime aikoina. Olenkin saanut monta korillista herkkutatteja ja lisäksi runsaasti rouskuja, sekä pari ämpäriä puolukkaa, joten pääsemme niillä herkuttelemaan ensi talvena. Nyt olen tämän viikon lomalla ja huusholli on siivottu katosta lattiaan ja ikkunat pesty. Kaappeihin on siis tehty joulusiivot :)

Mutta olen minä ehtinyt tuunata kalusteitakin viimeaikoina...


Olen varmaan kertonut, että isäni oli puuseppä. Minä bongasin tämän lipaston veljeni varastosta. Tämän lipaston on isäni tehnyt joskus 1960 -luvulla. Tosin tämäkin lipasto on veljen perheen toimesta tuunattu jo ainakin kahteen kertaan, eivätkä nupitkaan olleet enää alkuperäiset. Tämä on ollut alun perin ruskeaa, lakattua viilua. Tämän aarteen sain veljeltäni ja päätin sille antaa uuden elämän.


Hioin koko lipaston,irrotin nupit, alareunan sekä jalat


Löysin Kärkkäiseltä tätä kalkkimaalia ja siihen sopivan vahan. Niillä sitten käsittelin koko lipaston.



Ostin metalliset jalat, jotka kiinnitin lipastoon.



Tällaiset nupit löysin paikallisesta liikkeestä.

Hävitin aikoinaan Askosta ostamani lipaston ja tämän aarteeni

laitoin sen tilalle keittiöön. Lipasto sai kunnolla "nuorennusleikkauksen" uudella maalilla, jaloilla ja nupeilla.

Tämä alakaappi on mieheni mummon ja se on ollut mieheni tyttärellä, mutta hänellä ei ollut sille enää käyttöä. Ensin ajattelin, etten ota tuota kaappia, mutta tulinkin toisiin ajatuksiin. Minullahan on jo tämän kaapin yläosa kuistillamme.

 Mikä hauskinta, että tähänkin lipastoon oli laitettu samanlaiset ruusunupit, mitä minä olin hankkinut siihen yläosaan. No kaapin värihän ei sopinut minulle ollenkaan, joten pitihän tämäkin tuunata uudelleen. Tämä lipasto on alun perin ollut vihreä.

 No valkoinenhan siitä tuli ja paikkansa se löysi talon kuistilta.

 Olipa kamala homma saada sininen väri peittoon ja jouduinkin maalaamaan muutamaan kertaan. Ruuvasin pyörät alle, jotta kaappia on helpompi liikutella siivotessa.

 

 

 

 Tämä on siis tuon nyt tuunaamani kaapin yläosa, jonka olen joskus kääntänyt nurinpäin eli siirtänyt laatikot ylös. Tämäkin sijaitsee talomme kuistilla.

Minä ostin joskus Jyskistä tämän metallisen pikkupöydän ja tuunastin sen tuolloin heti tällaiseksi. Sabluunana minulla tuolloin oli pitsiverho, minkä läpi sprayasin maalin ja sain nuo ruusukuviot. No tämä oli tullut tiensä päähän...

Anoppini on joskus antanut tämän liinan minulle askarteluja varten, mutta kovin pieni tuo on, joten päätin hyödyntää sen tässä projektissa. Toki jouduin hieman leikkelemään liinaa, jotta sain mahtumaan tähän kanteen.


Ensin sprayasin kannen keskustan valkoiseksi ja maalin kuivuttua laitoin liinan päälle ja suhautin kromiväriä pintaan. Myös jalat maalasin kromivärillä.

Tälläinen lopputulos tuli tästä pikkupöydästä ja tykkään enemmän, mitä siitä edellisestä tuunauksestani.                                              

 Mieheni osti minulle tällaisen apuvälineen, mikä kiinnitetään spraypulloon. Jos paljon maalaa spraymaaleilla, niin ainakin minun sormeni väsyvät.

Tämä olikin aivan mahtava apuväline. Kiinnitetään suoraan spraypulloon ja ei kuin maalaamaan. Hintaa ei isäntä enää muistanut, mutta Terrasta hän sen osti. Suosittelen kyllä hankkimaan tällaisen, mikäli spraymaaleja käyttää. Maalaaminen käy kuin tanssi.

Tulen käymään blogeissanne, kunhan ehdin, sillä niissäkin on varmasti taas tapahtunut yhtä sun toista.

Mukavaa alkanutta syyskuuta toivoo Liisa