Vanhaa lautaa ja lipaston tuunaus

Koko sukuhan tietää, että minä tuunaan ja rakastan keikkea vanhaa. Niinpä mieheni Ulla-täti toi minulle ihanan ruskeaksi patinoituneen ikivanhan laudan ja kysyi, että keksitkö tästä jotakin tehdä. No minähän otin sen ilomielin vastaan. Mietin, että siitä tulisi hieno hylly tai naulakko, mutta mihin minä ne sijoittaisin. Toisaalta lauta oli hieman kupera, joten pidemmäksi hyllyksi aika huono.

Lähdimme Kärkkäiselle ja samallahan minä aina kirppistelenkin paikkakunnalla. Kärkkäiseltä ostin noin varmuuden vuoksi kaksi metallista hyllynkannatinta.

Kirppikseltä löysin nämä lusikat 2 eurolla. Niitä oli 6 kpl. Siitä sitten syntyi idea tehdä Rapulan pukuhuoneeseen laudasta sekä hylly, että uusi naulakko. Vähän suoristin noita lusikoita,jotta sain ne paremmin "istumaan" lautaan. Minähän tein saman tyyppisistä lusikoista kaulimeen aiemmin keittiöön naulakon.

Mies nauroi nähdessään lopputuloksen, että ahaa sinnekin tuli sitten blingblingiä. Mutta onneksi ostin alesta monta näitä isoja kristallisydämiä, joten niitä on riittänyt. Nimenomaan mieheni sanoi, että osta niitä nyt monta, kun ne on alessa, sinä varmaan tarvitset noita vielä.
Laitoin sydämet roikkumaan naulakkoon tuomaan vähän luksusta. Olen niin rakastunut tähän naulakkoon ja tuohon hyllyyn. Ja nämähän tuli sinne meidän ulkosaunan eli Rapulan saunan pukuhuoneeseen vastakkaisille seinille.

Tässä sitten valmistumassa yksi lipaston tuunaus, joka on odottanut jo monta kuukautta, mutta olen sitä siirtänyt ja siirtänyt, koska se ei minua yhtään innostanut. Pakko se oli ottaa käsittelyyn. Mulla ei valitettavasti ole kuvia alkuperäisestä. No tämähän onkin tuunauksen tuunaus. Tämä on alun perin ollut osa meidän kirjahyllystä, joka lähti kyllä kierrätykseen. Se oli pyökin värinen. Tuolloin minä maalasin sen valkoiseksi. Se oli niin sopivan kokoinen, kun saimme stereot tuonne alle piiloon. Se on ollut olohuoneessa sohvan ja seinän välissä. Kun ostimme uuden sohvan, ei se enää mahtunut. Siinähän oli oikealla puolella vielä laatikot. Mittasin, että jos poistan laatikot, niin kaappi mahtuu sohvan taakse.

Minä sahasin käsisirkkelillä laatikot sekä sokkelit irti. Sirkkelissä on ohjainkisko, joten sillä on todella helppo sahata suoraan. Tosin isäntä ihmetteli, että miten sait noin tarkkaan sahattua. Minä totesin, että tuurillahan se meni. Jouduin sahaamaan vielä tuon neliönmuotoisen reiän sivuun, jotta saan stereoiden ja lampun pistokkeet mahtumaan pistorasiaan, sillä mitta on todella tiukka. Reiän ympärille sekä päädyn reunoihin ja noihin reikiin silitin huonekaluihin tarkoitettua "kanttinauhaa". Tietysti maalasin sen uudelleen. Koska olin poistanut sokkelit, kiinnitin pyörät alle. Nyt sitä voi myös siirtää siivouksen vuoksi paremmin.

Olen kyllä niin tyytyväinen, että sain tämän homman tehtyä. Kun jokin asia tökkii eikä huvita, niin sitä vaan siirtää ja siirtää.

Stereot vielä odottavat paikalleen asennusta. Se on siinä vihdoinkin.

Terkuin Liisa