Jyskin fleecekankaasta pehmoinen matto ompelemalla

Minulla on kaapissa noita Jyskin fleecejä.
Kotopirkkojen The Little Village-blogin Satu-Johanna oli neulonut tästä fleecestä kauniin torkkupeiton. Tästä syystä hypistelinkin fleeceä ihan uusin silmin ja päätin tehdä siitä wc:n maton, jotta saisin niitä hyötykäyttöön.

 

Kokeilin virkata ensin leikkaamaani ohutta soiroa, mutta mielestäni siitä ei tullut niin pehmoinen, kuin halusin. Leikkasinkin sitten noin 6 cm leveitä soiroja, kiersin ne rullalle ja aloin ompelemaan niitä ympyräksi ihan silmäneulalla käsin.

 

 

Tästä tulikin ihanan pehmoinen, aivan kuin pumpulin päällä kävelisi. Pinnastakin tuli kivan eläväinen.

 

 

Toiselle puolelle painoin kangasväreillä tähtiä.   Tämän kanssa kävi vähän niin kuin Green Craft-huovan kanssa, että sitä alkoi jo miettimään, että mitä kaikkea siitä saisi tehtyä. Ideoita onkin, mitä tuosta voisi tehdä, sillä muutama fleece vielä löytyy.   Monet teistä virkkaa niitä kukkamattoja. Näistä tulisi varmasti ihanat kukkamatotkin ja edullisesti. Kukahan ottaisi asiasta kopin?                  

 

 

Kuten kuvasta näkyy, tonttukurssin jatkokurssit on käyty ja sain tehtyä kolme kasvomuottia, joilla tekemiäni aihioita tuossa maalailen. (Tuo maalaamaton ei ole minun tekemäni). Yksi aihio tarttui nenästään kiinni muottiin, joten nenä hajosi, kun yritin irrottaa sitä. Aika pirullisen näköisiä naamoja tuli, mutta katotaan, mitä niistä tulee, kunhan saan ne maalattua. Nyt osaan noita aihioitakin itse tehdä, mutta vaatii vielä paljon harjoittelua, että saan kunnollisia muotin malleja tehtyä. Muotoilu on todella vaikeaa, mutta kai siihenkin oppii, kun harjoittelee.

 Koko talvena emme ole lämmittäneet Rapulan saunaa, mutta kun ilmat lämpeni, niin viikonloppuna lämmitimme sekä saunan että terassin. Kun Aito-kiuas oli kuumennut ja tuhkat otettu pois, laittoi isäntä sinne muhimaan possunkasleria ja antoi olla muutaman tunnin. Kyllä oli mureaa ja maukasta lihaa. Paistin rasvassa sitten dippasimme leipomaani valkosipulipatonkia.

Täällä lumet sulaa niin, että kohina käy. Sivukadut oli niin liukkaat aamulla, että sai ajella todella varovasti. Mutta päivät ovat ihanasti pidentyneet ja ihan piristyy, kun töistä lähtiessä on vielä valoisaa.

En ole ehtinyt käymään blogeissannekaan, mutta tulen kunhan ehdin.

Mukavaa alkavaa viikkoa tv Liisa