Olisi kiva, jos jättäisit myös kommentin käynnistäsi :)

Muistathan, että kuvat ovat minun, etkä kopioi niitä ilman lupaani.

tiistai 6. joulukuuta 2016

DIY valohimmeli




Mysteeripahvitötterön sisältö paljastuu. Sen sisällähän oli kolme 2 m pituista 11/15 mm akryyliputkea, jotka ostin Etralta. Aika kallista putkea tuokin.
Minähän olen haaveillut valohimmelistä, mutta en ole raaskinut ostaa ja tee se itse -nainenhan tekee sen sitten itse.
Ohjeet valohimmelin tekoon oli paikallisessa lehdessä, mutta oli hieman vaikeaselkoiset. Ystävältäni sain kokoamiseen ohjeita. Sehän on tärkeää, jotta tietää, missä järjestyksessä valot pujotetaan sisään.


Ostin 120 ledin valosarjan. Siitä piti alkaa laskemaan, minkä kokoisen himmelin teen. Pitää huomioida, että putkien väliin hukkautuu ledinauhaa, joten ledinauhan pitää olla pidempi kuin putkien yhteenlaskettu pituus.


Akryyliputken katkaisu sujuu hyvin laittamalla putki puristimeen ja sahaamalla halutun pituiseksi rautasahalla.


Himmeliin tarvitsin 6 kpl 41 cm (pitkä) , 6 kpl 25 cm (keskikoko)  ja 6 kpl 18 cm  (lyhyt) putkea.




Himmeliä aloin kokoamaan siimalla. Ensin pujotin siiman pitkän putken läpi, sitten kahden keskikokoisen putken läpi ja sitten taas pitkän putken läpi. Sidoin ylhäältä kiinni. Ylhäältä jatkoin taas pitkällä putkella ja sitten yksi keskikokoinen, jonka sidoin alhaalta kiinni, keskikokoinen ja yksi pitkä ja sidonta ylhäällä. Sitten edelleen taas yksi pitkä putki sekä yksi keskikokoinen ja sidonta ja yksi keskikoinen. Tämän jälkeen pujotin väliputket eli lyhyet putket väleihin ja sidoin kiinni. Viimeksi pujotin viimeisen pitkän putken ylös ja sidoin kiinni ylhäältä.




Tämän näköinen siitä pitäisi tulla.


 Isäntä teki vahvasta metallilangasta koukun, jolla saatiin vedettyä  valonauhaa putken läpi. Tämä valonauha vedetään samassa järjestyksessä kuin himmelin kokoaminenkin. Tässä versiossa apuna oli lapsityövoimaa sekä isäntä, sillä ei tästä yksinään mitään tule.
Eihän tämä ensimmäinen vedos mennyt niin kuin Strömsöössä, sillä valonauha katkesi. Olin sitonut rautalangan valoketjuun kiinni ja koska kitka oli melkoinen se katkesi. Ei kun uutta valonauhaa ostamaan ja kokoamaan uudelleen.


Isäntä "pääsi" siis askartelemaan minun kanssani tätä toistakin versiota. Toiseen työhön isäntä kiinnitti sitten silkkinauhan, millä vedettiin ledinauha läpi ensimmäisestä putkesta.


 Vaikka varovasti yritimme vetää tätäkin valonauhaa, niin siitäkin meni siis johto poikki melkein loppusenteillä, mutta isäntä kätevänä miehenä korjasi valot juottamalla langat uudelleen.
Mietimme, että olisiko voinut käyttää silikonisuihketta tai fairyvettä vähentämään kitkaa, mutta en osaa sanoa, olisiko se näkynyt jotenkin valmiissa työssä.


 Kiinnitin lopuksi kulmistaan johdot kiinni toisiinsa pienillä valkoisilla nippusiteillä ja siinäpä himmeli valmiina.





Himmeli pääsi pihapihlajaa valaisemaan.    
Lopputuloksena voi todeta, ettei itse tekemäni himmeli tainnut tulla valmispakettia halvemmaksi, kun piti ostaa kahdet valotkin, mutta väliäkös tuolla loppujen lopuksi. Itse tehty on aina itse tehty ja kun onnistuu, niin sehän tuo iloa. 
Paikallislehdessä himmeli oli tehty muovisesta asennusputkesta, joten hintaa sellaiselle tulee huomattavasti vähemmän, mutta tuskin lopputulos oli näin   kaunis.  

Tervetuloa Anniina Var blogiini.

Hyvää itsenäisyyspäivää toivoo Liisa

                                                                      

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Askarteluja joululahjoiksi ja vähän omaankin käyttöön



Jouluaskarteluja olen pikkuhiljaa tehnyt. Tämän tontun sain valmiiksi ja se matkaa eräälle pikkuiselle. Enempää tonttuja en sitten täksi jouluksi tehnytkään. On näissä aina se oma hommansa.




Kiertelin kirppareita ja löysin nämä laadukkaat ulkolaiset posliiniastiat ja näihin minä päätin valaa kynttilöitä. Sokerikon testasin, että se ei halkea, kun polttaa kynttilää. Ruusuastioihin valetut kynttilät saa eräs henkilö, jonka tiedän tykkäävän ruusuista.



Kun kynttilä on poltettu, voikin tätä kaunista kuppia käyttää kahvikuppina.



Ruusukynttilöitä valoin enemmänkin, mutta niille tulevat aluset ovat vielä hakusessa.





Sytykehiiriähän minä teen ympäri vuoden, kun työkaverit tuovat minulle kananmunankennoja. Nytkin tein näitä ison kopallisen, mutta sen verran "tehdasmaista" näiden vääntäminen jo alkaa olla, että jätin viikset laittamatta. No näitä aina toivotaan.


Sytykehiiristä jää kennoa hukkaan aika tavalla, joten kokeilin tehdä jäämäkennoista massaa. Revin pieniksi paloiksi kennot, kaadoin päälle kuumaa vettä ja annoin liota seuraavaan päivään. Sauvasekottimella möyhensin massan.

 Enimmät vedet puristin pois ja laitoin massan sydänmuotteihin ja muutamaksi päiväksi kuivumaan.
 

 Siinä ne massasydämet ovat keskellä. Lisäksi tein ruusuja ja sytykesipsejä. Sytykesipsithän tehdään dippaamalla steariiniin vanulappuja. Niistä minulla ei ole kokemusta, miten hyvin ne palavat. Nämä kaikki jäävätkin omaan käyttöön.
 
 Kas vain, täällä on tehty kranssejakin. Tämän kasasin jo syksyllä ja kuivatin ja sprayasin punaisella värillä. Tähdet on tehty taikataikinasta ja maalattu.


Tämä kranssi on tehty silkkipaperista. Minähän tein jo yhden, mutta se päätyi omalle seinälle. Tämän jouduin sitten väkertämään.
Tämän kranssin tein serveteistä. Tämä on turkoosi, vaikka näyttääkin kuvassa ihan siniseltä. Eiköhän tämäkin kodin jostakin löydä.



Minun mysteeripahvitötteröni on sitten avattu ja työ aloitettu. Uskon että sieltä valmistuu jotain ihanaa, sellaista, josta olen haaveillut.



Toivotan Jennyn tervetulleeksi blogiini. Ilahduttavaa, että pikkuhiljaa ihmiset ovat löytäneet myös facebook-sivuni, joten sieltäkin kautta on tullut lukijoita.

Mukavaa alkavaa viikkoa toivoo Liisa

maanantai 28. marraskuuta 2016

Kiviefekti




Minulla on ollut kaapissa odottamassa jo aikoja sitten ostamani Venezia kiviefekti, jota nyt sitten kokeilin ja ihastuin ikihyväksi.



Paketti maksoi noin 20 euroa ja aika riittävää ainetta. Tämä sopii erityisesti kaikelle sileälle pinnalle kuten metalli, lasi tai posliini.



Paketti sisälsi kaksi Venezia-pastaa, (värit hiekka ja valkoinen), 2 tuubia lasuuria (harmaa ja karamelli),hankaustyynyn sekä kaksi superlonpalasta.



Unohdinpa ottaa kuvaa metalliastiastani, mutta tuolta sisältä näkyy, että se oli kirkas metallinen. Tämän halusin siis käsitellä. Ensin puhdistin astiani. Sivelin valkoista pastaa pintaan pensselillä ja annoin kuivua.

Sitten sivelin vielä kerroksen valkoista ja märän pastan päälle joihinkin kohtiin tuota hiekan väristä pastaa. Annoin jälleen kuivua. Kuivuttuaan hioin pintaa hankaussienellä, mutta niin että pinnasta jäi rouhea. Tässä vielä hiomatta.




Sitten ravistelin hyvin lasuuripulloa ja superlontyynyllä käsittelin pinnan harmaalla lasuurilla. (Myös molempia lasuureita voi työssä käyttää yhtä aikaa, mutta minä käytin vain yhtä väriä).


Metalliastiastani tuli ihana ja istutin siihen neljä valkoista hyasinttia sekä koristeeksi hopealankaa ja muutaman soodataikinatähden.

Varmasti tulen vielä tätä laittamaan moniinkin juttuihin, niin tykästyin tästä aineesta ja sen antamasta rustiikkisesta vaikutelmasta. Anoppinikin toi minulle jo yhden astian hänelle käsiteltäväksi.


Siinäpä minulle tänään tullut odottamani 2 metriä korkea pahvitötterö, jonka sisällys on vielä salainen, mutta siinä on yksi tuleva projektini.
Mukavaa alkanutta viikkoa toivoo Liisa

lauantai 26. marraskuuta 2016

Valaistunut pöllö



Mitä tulee, kun suomalainen koivu ja Pohjoiskorealainen bambu kohtaavat? No siitähän tulee pöllö.






Näin joskus Pinterestissä pöllön, mikä oli tehty suoraan puun päälle, mutta asia jäi muhimaan, kun mietin, että miten teen pöllölle elävämmän pinnan. Appi oli jo syksyllä sahannut minulle pöllöjä varten koivusta isoja puukiekkoja. Mutta se idea antoi odottaa.
Kävin isännän kanssa paikallisessa Erkin hallissa ja sielläkin  minulla on tapana penkoa alelaareja, josko sieltä löytäisin jotain askarteluun tarvittavaa. Isäntä otti minulle kaksi tälläista pannunalusta. Ajattelin, että ota nyt, en kyllä tiedä, mitä niillä tekisin. Saman tein, kun pääsimme ulos liikkeestä, minulla välähti, että noistahan minä saan siihen koivukiekkoon pöllölle vartalon.  No eihän ne kaksi riittäneet, mutta en viitsinyt enää lähteä liikkeeseen takaisin. Kävinkin sitten jälkeenpäin hakemassa niitä lisää. Yksi pannunalunen maksoi peräti 1 euron.



Tästä se sitten alkoi. Liimasin pannunaluset kiinni koivukiekkoon. Korvien alle laitoin kovaa muovia ja ne olikin aika haastavat tehdä, koska tuo bambu on todella kuvaa puuta. Lisäksi pari haarukkaa ja yksi lusikka. Silmiksi laitoin kaksi pesualtaan pikkuritilää, päälle kaksi metallikorkkia ja sitten päälle vielä muoviset silmät.



Pöllö lennähti ulos pääovemme viereen. Noihin taivutettuihin varpaisiin voisi ripustaa vaikka tervetuloa-kyltin.



Pöllön taakse kiinnitin ledit, joten pöllöstäni tuli valaistunut.

Terkuin Liisa

perjantai 25. marraskuuta 2016

Tee helppo tuoksutonttu saunaan



Minähän tein vuosi sitten näitä saunatonttuja, mutta laitoin parran ja tervaa parran alle. Siihen postaukseen pääset tästä https://arjaliisas.blogspot.fi/2016/01/diy-tervatonttu-saunaan.html
(jostakin syystä se ei päästä suoraan tuosta linkistä, mutta kopioimalla se onnistuu)

Tervaa piti kuitenkin pian lisätä, enkä minä itse ainakaan hirveästi halua aina sitä tervaa. Olenkin niissä käyttänyt sittemmin muita tuoksuja.
Nyt tein pari tonttua ilman partaa eli hieman pelkistetymmin ja nämä menee lahjaksi.






 Tontun mekko on tehty juuttinarusta, jota pyörittelin sopivasti kirjan ympäri ja sidoin samalla narulla. Sen jälkeen leikkasin helman poikki.

Puuhelmen kasvoksi kiinnitin ohuemmalla narulla kiinni. Jätin tähän pidemmät narut, jotta niistä voi ripustaa tontun roikkumaan saunaan.
Hatut ompelin käsin turvehuovasta, jota saa askartelukaupoista. Kasvoihin tein silmät ja nenät

Siinä yksinkertaiset ja helpot tuoksutontut saunaan


Tontun mekko kastellaan veteen saunaan mentäessä ja mekkoon tiputellaan tuoksutippoja ja tonttu roikkumaan. Minä laitoin molempiin paketteihin tuoksuksi eukalyptustuoksuja.

Minulla on nyt hamstrattuna kassikaupalla materiaalia, koska teen paljon itsetehtyjä joululahjoja. Joten pysykäähän kuulolla.

Mukavaa viikonloppua toivoo Liisa

tiistai 22. marraskuuta 2016

Kynttilän valmistusta

 

Olen jo kauan ajatellut, että pitäisi valaa kynttilöitä, mutta se on jäänyt ja jäänyt. Kuten kerroin, niin voitin kuukausihaasteessa Arjen Iloja -blogista kynttilänvalmistukseen ainekset. Lisäksi ostin vielä kilon steariinia ja väriä. Siitä se sitten lähti. Tein pari koevedosta.




Lukaisin hieman aikoinaan ostamaani kirjaa kynttilän valmistuksesta ja uskalsin alkaa kokeilemaan.
Laitoin isoon kattilaan kiehumaan vettä ja sinne metalliastian, mihin laitoin steariiniparafiiniseosta sulamaan sekä väriaineen. Kuumensin niin, että seos oli 80 C.



Minulla on näitä pieniä silikonivuokia ja päätin kokeilla yhteen. Isolla neulalla tein reiän pohjaan ja pujotin kynttilälangan läpi. Laitoin pohjan reikään sinitarraa tulpaksi. Kyllä silti kynttilämassa hieman sieltä valui. Itse asiassa tuo metallirengaskin irtosi, mutta se oli oikeastaan parempi, kun kynttilä on paremman näköinen niin, että tuo leveä kohta tulee päälle.





Tämmöinen kynttilä tuli tuolla silikonivuoalla


Toisen kynttilän tein ihan samalla tekniikalla

Minulla on tällainen silikoninen ruusuvuoka, mihin tein yhteen ruusuun myös reiän ja pujotin sydänlangan läpi. Sitten vain sinitarraa reiän tukkeeksi ja täytin ruusun kynttilämassalla.
Annoin massan kovettua muutaman tunnin. Kynttilät irtosivat silikonimassasta erittäin hyvin.


Tämä ruusukynttilä onnistui kyllä hienosti, joten uskallan valaa näitä enemmänkin. Nämä oli siis koekappaleita.
Nyt siis täytyy ideoida, mitä kaikkea voisi käyttää muottina ja tehdä vähän erilaisia kynttilöitä.

Toivotan Anniinan tervetulleeksi blogiini.

Terkuin Liisa