Tyrniherkkuja

 

 

 

Nyt on taas se aika, kun tyrnit ovat kypsiä. Isoa satoa ei tänäkään vuonna tullut, mutta kyllä niistä kuitenkin monta kertaa saa näitä herkkuja laitettuja.

 

TYRNIMOUSSE

 5-6:lle
2 liivatetta
2 keltuaista
1dl sokeria…
2 dl vispikermaa
1 dl laimentamatonta tyrnimehua

Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan
Vatkaa keltuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi.
Vatkaa kerma vaahdoksi.
Kiehauta puolet tyrnimehusta ja sulata liivatteet mehuun.
Kaada liivatemehu ohuena nauhana keltuais-sokerivaahtoon koko ajan sekoittaen.
Lisää joukkoon loppu tyrnimehu ja kermavaahto.
Jaa annoskulhoihin ja laita jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi

 

TYRNI VALKOSUKLAAPANNACOTTA
2 dl kermaa
4 dl maitoa
150 - 200 gr valkosuklaata/sitruunanmakuista valkosuklaata
1 rkl sokeria1 vaniljatanko (tai 1 tl vaniljasokeria)
1 dl tyrni raakatuoremehua
6 liivatelehtiä (5 kpl kermaseokseen ja 1 kpl mehuun)

-Keitä kerma ja maito hiljalleen noin 5 - 10 min
-Lisää sokeri ja vaniljatanko/vaniljasokeri
-Lisää valkosuklaapalat kattilaan sulaamaan
-liota liivatelehdet, purista vedet viidestä liivatteesta ja lisää seokseen. Kaada seos 6 lasiin/jälkiruokakulhoon tai 12 shottilasiin. Anna seoksen hyytyä noin pari tuntia.

Lämmitä tyrnimarjamehu ja lisää siihen viimeinen liivatelehti. Sekoita, että se liukenee ja anna mehun pikkasen jäähtyä. Kaada mehuhyytelö varovasti pannacottan päälle ja koristele tyrnimarjoilla. Anna jäähtyä vielä tunnin.

(Tämä ohje on ollutkin minulla jo aiemmin, mutta eihän se haittaa. Tää on niin herkullista.)

 

 

 

TYRNISNAPSI

 

Minä sain joskus työkaveriltani maistiaisia, kun hän oli tehnyt tyrnilikööriä. Tosin olen sen ohjeen laittanut niin hyvään talteen, etten sitä löytänyt.

 

Minä kun en ole kauheasti makean ystävä, olen tehnyt tyrnisnapsia.

 

Tuoreita tyrnejä muusaan tehosekoittimella ja siivilöin mehun siivilän läpi. Sokeria lisään oman maun mukaan.

Minä käytän kirkasta viinaa eli normaalia vodkaa tai 80 o/o viinaa, mihin laitan puolet vettä ja annan liemen tekeytyä. Kun sokeri sulanut mehuun, sekoitan viinan sekaan. Sitten jääkaappiin viilenemään. Siis tämä on niin hyvää esim ennen ateriaa tai iltasnapsina. Ja terveellistäkin vielä. Tästä juomasta jääneen mäskin voi käyttää vaikka sämpylöissä tai sitten vielä puuron päälläkin. Minä en kylläkään ole niitä säästänyt.

 

Terkuin Liisa

 

 

Kalanaulakko

Minulla on tälläinen Pentikin puinen kalalauta, jota en ole koskaan käyttänyt eikä sillä minulle ole käyttöä. Mietin, että mitä sille tekisin..

 

Pyörittelin kalalautaa käsissäni ja sitten välähti, että tuunaanpa siitä kalanaulakon. Noita lusikoitahan minulla oli kolme kappaletta entuudestaan. Olipa muuten kovaa puuta ja vaikka porasin reiät, niin työn ja tuskan takana, että sain lusikat ruuvattua ja taakse ripustimet naulattua kiinni.

 

 

 Hauska naulakkohan siitä tuli.
Siitä tulikin mieleeni, että 100 000 käynnin raja menee piakkoin rikki ja päätin pitää sitten arpajaiset. Tämä kalanaulakko tulee arpajaisiin ja varmasti vielä jotain kivaa sinne keksin. Mutta niihin arpajaisiin palataan myöhemmin.

Kävin penkomassa Terran löytölaareja ja sieltä löysin tämän keltaisen "nappipurkin". Jokin hulluus minuun meni ja tämänkin minä tuunasin....

No en tiedä kannattiko vai, mutta meikämanne krakeloi koko purkin ja tällainen siitä tuli. No ehkä se näyttää luonnossa paremman näköiseltä.

 

Tuo nappipurkki oli niin kiva, että piti vielä mennä penkomaan ja löysinhän minä sieltä vielä pari oranssia isompaa nappipurkkia. Näitä en aio tuunata, vaikka oranssikaan ei ole minun värini.

                                   Terkuin Liisa

Venetsialaiset

Kaupungissamme on pitkät Venetsialaisperinteet eli viikonloppuna vietimme jälleen huvilakauden päättäjäisiä. Kaupungilla olisi ollut monen moista ohjelmaa ja on upeaa käydä katsomassa meren rannalla, kun mökkien pihat ovat täynnä kynttilöitä ja valoja. Me emme kuitenkaan lähteneet minnekään, vaan vietimme kotona Venetsialaisia.

Päivällä kävin kuitenkin paikallisen kirjapainon "siivouspäivällä" ja ostinkin melkoisen pinon erilaisia papereita, kartonkeja ja korttipohjia ym.

Venetsialaisia vietimme tietenkin Rapulassa, missä ruokailimme ja myöhemmin saunoimme. Kutsuin appivanhempani syömään ja viettämään iltaa meidän kanssamme.

Tein lohimedaljonkeja sekä kastikkeeksi Purjoaurajuustokastiketta. Kastikkeen tein niin, että suikaloin purjon ja kiehautin sen pehmeäksi voissa. Lisäsin 3 dl kuohukermaa ja keitin hetken ja lisäsin pussillisen auramurua. Lopuksi hieman mustapippuria ja ripaus suolaa. Kyytipoikana tietysti Siikliä, joka on kyllä paras perunalajike.

 

Jälkiruuaksi tarjosin muusattuja mustikoita ja vadelmia, murskattuja keksiä sekä kermavaahtoa/tuorejuustoa sekoitettuna ja niitä kerroksittain laseihin.

Illan hämärryttyä aloimme sytyttää kynttilöitä ja tässä muutama tunnelmakuva pihastamme ja Rapulasta.

 

Majakkani valot vilkkuivat iloisesti

Komea täysikuukin loisti taivaalla. Saunasta pulahdimme altaaseen ja aika viileää oli vesi. Illalla ammuimme myös ilotulitusraketteja, mutta en saanut kuvia onnistumaan.

 

Edellisen päivän rankkasateiden jälkeen aurinko paistoi ja kyllä vielä kukat kukkivat ja perhoset ovat saapuneet ruokailemaan sankoin joukoin.   

 

Ai niin, tervetuloa blogiini uudet lukijat!!           

 

 

Terkuin Liisa

 

Kukkakärry 2

Minähän sain nämä kahdet tilaamani kärrynalustat, joista toisen tein jo aiemmin. Nämä ovat odottaneet, että ehtisin tekemään.

Tein nämä kärryt vajaaponttisesta laudasta, kun sitä sattui jäämään siitä laatikon tekemisestä. Ensin tein pohjan ja sitten aloin rakentamaan reunoja.

Kaaret istuimeen piirsin, kun kärry oli kasattu ja sahasin.

Tein kärryjen laitoihin narulle tolpat harjanvarsista, joihin porasin narunmentävät aukot.

 

Viimeiseksi tein istuimelle selkänojan

 

Tässä sitten kärry jo valmiina. Vielä vähän makustelen, että pidänkö nuo narut, vai laitanko pyöreistä puutikuista välipuut

Eiköhän tämä riitä tätä lajia meille, kun on kaksi kukkakärryä ja vielä se rekikin. Tosin näille kolmelle löytyy paikat, kun on niin iso pihapiiri.
 No kohtahan nämäkin menevät talviteloilleen.
Terveisin Liisa

Valotaulu nro 4

Jahas, minä innostuin tekemään jo neljännen valotaulun. Kun tein noista suodatinpussiruusuista sen minun ison valotauluni, niin tuolloin ajattelin, etten tee enää yhtään ruusua, mutta kuinkas kävikään...

 

Kävin kirpparilla ja näin tämän taulun. En ihastunut tauluun,vaan noihin kehyksiin. Sillä silmänräpäyksellä jo olin mielessäni tämän tuunannut: Ruusut sisään ja kehykset maalaukseen. Niin se lähti mukaani.

Näihin kehyksiinhän oli tehty tuo syvennys ja se sai minut ostamaan tämän taulun.

Tähän meni noin 80 -90 ruusua. Liimasin jokaiseen ruusuun vielä pienen helmen koristeeksi.

 

Ohjeet näihin ruusuihin löydät täältä http://arjaliisas.blogspot.fi/2015/03/diy-miljoona-miljoona-ruusua.html

Kullanväriset kehykset käsittelin krakelointimaalilla. Ensin sprayasin ruskeaa pohjamaalia ja sitten päälle kermanväristä krakelointisprayta.
Tässä kuvassa vielä keskeneräinen taulu, mutta pitihän niitä kehyksiä jo sovittaa.

Ostin valmista ledinauhaa ja liimasin ne kehyksen taakse.

 

Siinä sitten jo valot asennettuna.

 

Tunnelmavalo heijastuu mukavasti taulun takaa.  Tästäkin tuli niin "minun näköiseni"               

 

Terkuin Liisa

 

 

 

Voi minkä aarteen sain

Työkaverillani on sellainen vanha venevaja ja niissähän saattaa olla vaikka mitä aarteita, kuten vanhoja laatikoita. Minä tietysti kysymään häneltä, että onko sinulla siellä aarteita. Hän vastasi, että olisi yksi vanha kirkkoreki ja saat sen 10 eurolla. Minun piti päästä heti katsomaan sitä ja olin aivan täpinöissäni. Kaupathan me tehtiin ja maksoin kyllä enemmän, mitä hän pyysi, mutta siltikin sain sen melkein ilmaiseksi. Olisin saanut vielä vanhan komuutin kaupan päälle, mutta minulla ei sellaiselle ollut yksinkertaisesti tilaa, vaikka niin ihana se olikin. Tämä reki oli hänelle tullut 20 vuotta sitten jonkin muun kaupan kylkiäisenä ja ollut siitä lähtien varastossa.

Haettiin reki mieheni kanssa ja poikkesin erään ammattilaisentisöijän luona matkalla kyselemässä neuvoja. Hän osasi kertoa, että tämä reki on tehty eteläpohjanmaalla Kurikassa ja Jaakko Harjun tai Jaakko Granholmin tekemänä joskus 1800-1900 luvun vaihteessa. Puumerkkiä tekijästä en löytänyt. Tämä on ns körttireki ja vanhemmat olivat kukkasilla koristeltuja. Tässä tämä reki vielä 100 vuoden vanhojen pölyjen verhoamana.

Ensimmäiseksi minä pesin sen harjalla ja annoin kuivaa kunnolla. Sieltähän paljastui vihreä/musta reki.

Käsittelin reen ammattilaisen ohjeiden mukaan. Sekoitin 1/3 osaa Oulun tärpättiä ja 2/3 osaa Vernissaa. Rätillä pyyhin ylimääräiset pois. Rautaosat käsittelin tervalla, mihin laitoin vähän tuota tärpätti-Vernissaliuosta ja taas poistin rätillä liiat pois. Ja taas annoin kuivaa kunnolla.

 

Jospa se kestäisi vuosia pihallamme. Vien sen toki talveksi suojaan.
En nyt enää syksyä kohti laita siihen sen enempää kukkia, vaan se saa odottaa ensi kesää ja lopullista sijoituspaikkaansa. Tähän laitan vain ruukkuja, ettei se happane.

Että tällaisen aarteen sain itselleni. On tämä niin ihana.
 Lisäksi olen nyt virittänyt verkot, jotta saisin sen haaveilemani puuveneen ja uskon, että sekin toteutuu.

Mulla on tässä samalla jo yksi projekti valmistumassa ja siitähän sitten myöhemmin, kunhan saan sen valmiiksi.

Nämä projektit ovat pitäneet minut töiden lisäksi niin kiireisenä, etten ole ehtinyt vierailla edes blogeissanne.

Että tällaista täällä... Liisa

Vanhaa lautaa ja lipaston tuunaus

Koko sukuhan tietää, että minä tuunaan ja rakastan keikkea vanhaa. Niinpä mieheni Ulla-täti toi minulle ihanan ruskeaksi patinoituneen ikivanhan laudan ja kysyi, että keksitkö tästä jotakin tehdä. No minähän otin sen ilomielin vastaan. Mietin, että siitä tulisi hieno hylly tai naulakko, mutta mihin minä ne sijoittaisin. Toisaalta lauta oli hieman kupera, joten pidemmäksi hyllyksi aika huono.

Lähdimme Kärkkäiselle ja samallahan minä aina kirppistelenkin paikkakunnalla. Kärkkäiseltä ostin noin varmuuden vuoksi kaksi metallista hyllynkannatinta.

Kirppikseltä löysin nämä lusikat 2 eurolla. Niitä oli 6 kpl. Siitä sitten syntyi idea tehdä Rapulan pukuhuoneeseen laudasta sekä hylly, että uusi naulakko. Vähän suoristin noita lusikoita,jotta sain ne paremmin "istumaan" lautaan. Minähän tein saman tyyppisistä lusikoista kaulimeen aiemmin keittiöön naulakon.

Mies nauroi nähdessään lopputuloksen, että ahaa sinnekin tuli sitten blingblingiä. Mutta onneksi ostin alesta monta näitä isoja kristallisydämiä, joten niitä on riittänyt. Nimenomaan mieheni sanoi, että osta niitä nyt monta, kun ne on alessa, sinä varmaan tarvitset noita vielä.
Laitoin sydämet roikkumaan naulakkoon tuomaan vähän luksusta. Olen niin rakastunut tähän naulakkoon ja tuohon hyllyyn. Ja nämähän tuli sinne meidän ulkosaunan eli Rapulan saunan pukuhuoneeseen vastakkaisille seinille.

Tässä sitten valmistumassa yksi lipaston tuunaus, joka on odottanut jo monta kuukautta, mutta olen sitä siirtänyt ja siirtänyt, koska se ei minua yhtään innostanut. Pakko se oli ottaa käsittelyyn. Mulla ei valitettavasti ole kuvia alkuperäisestä. No tämähän onkin tuunauksen tuunaus. Tämä on alun perin ollut osa meidän kirjahyllystä, joka lähti kyllä kierrätykseen. Se oli pyökin värinen. Tuolloin minä maalasin sen valkoiseksi. Se oli niin sopivan kokoinen, kun saimme stereot tuonne alle piiloon. Se on ollut olohuoneessa sohvan ja seinän välissä. Kun ostimme uuden sohvan, ei se enää mahtunut. Siinähän oli oikealla puolella vielä laatikot. Mittasin, että jos poistan laatikot, niin kaappi mahtuu sohvan taakse.

Minä sahasin käsisirkkelillä laatikot sekä sokkelit irti. Sirkkelissä on ohjainkisko, joten sillä on todella helppo sahata suoraan. Tosin isäntä ihmetteli, että miten sait noin tarkkaan sahattua. Minä totesin, että tuurillahan se meni. Jouduin sahaamaan vielä tuon neliönmuotoisen reiän sivuun, jotta saan stereoiden ja lampun pistokkeet mahtumaan pistorasiaan, sillä mitta on todella tiukka. Reiän ympärille sekä päädyn reunoihin ja noihin reikiin silitin huonekaluihin tarkoitettua "kanttinauhaa". Tietysti maalasin sen uudelleen. Koska olin poistanut sokkelit, kiinnitin pyörät alle. Nyt sitä voi myös siirtää siivouksen vuoksi paremmin.

Olen kyllä niin tyytyväinen, että sain tämän homman tehtyä. Kun jokin asia tökkii eikä huvita, niin sitä vaan siirtää ja siirtää.

Stereot vielä odottavat paikalleen asennusta. Se on siinä vihdoinkin.

Terkuin Liisa