Olisi kiva, jos jättäisit myös kommentin käynnistäsi :)

Muistathan, että kuvat ovat minun, etkä kopioi niitä ilman lupaani.

perjantai 23. joulukuuta 2016

Hyvää Joulua


Minä virittäydyn pikkuhiljaa joulun viettoon ja askartelutarvikkeet on laitettu muutamaksi päiväksi pois.                                              

 





Eilen aloitimme virallisesti joulun kodassamme, jossa joimme nokipannukahvit, nautimme viiniä sekä juustoja.



Meillä lyhdyt sen kuin suurenee. Tässäpä meidän uusi katseenvangitsija pihallamme. Appeni teki tämän noin 2 m korkean lyhdyn meidän vanhasta ulko-ovestamme ja sai sen jouluksi valmiiksi.

Mieheni ristikin tämän Trump Toweriksi.













Tontutkin pääsivät olohuoneeseen hyvissä ajoin

 




Joulupossunikin kaipaisi hieman tuunausta, sillä hieman kateellisena katselee olkipukin uutta ulkonäköä.



Tältä näyttää minun joulukattaukseni tänä vuonna. Pieniä valkoisia tulilatvoja viinilaseissa. Lasit käsittelin ulkopuolelta piimällä muutamaan kertaan. Ruukun ympärille laitoin hieman valkoista servettiä, jotta ruskeat ruukut eivät kuulla läpi.




Tänään syömme pienemmällä porukalla jouluaterian. Mieheni menee aatoksi töihin. Sitten joulupäivänä kokoonnummekin isolla porukalla syömään.






Toivotankin oikein ihanaa ja rauhallista Joulua ja Uutta Vuotta vakilukijoilleni sekä satunnaisesti täällä piipahteleville.




Nauttikaa läheisistänne

                             terkuin Liisa                🎄.  

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Tee itse huurrelasia ja vanhan olkipukin tuunaus


Olen usein jouluksi tehnyt huurrelasia suolasta:Merisuolaa laitetaan kipon pohjalle ja sinne vettä niin, että suola peittyy juuri ja juuri. Viedään kippo lämpimään tai laitetaan vaikka tuikku palamaan, niin suola alkaa kasvamaan reunoja ylös.
Kokeilin myös tähän isoon maljaani suolakasvatusta, vaikka oletinkin, että kulhoni on liian iso ja leveä ja niinhän siinä kävi, että en saanut suolaa nousemaan ihan ylös asti. Piti ottaa siis kikkakakkonen käyttöön.


Leikkasin poron kuvat tarrasta ja kiinnitin sisäpuolelle kulhoa.



Töpöttelin sienellä rasvatonta piimää kulhon sisäpinnalle useita kerroksia. Hiustenkuivaaja on hyvä apuväline, niin piimä kuivuu nopeaa.
Piimästä ovat useat tehneet ikkunoihin hienoja maalauksia. Piimähän ei tuoksu sitten, kun se kuivaa.



Sitten vain tarrat irti ja huurrelasi on valmis. Tokihan tähän voisi käyttää jotain värillistäkin tarraa ja jättää ne lasiin. Minä halusin kuitenkin, että porot loistavat läpi.





Tästä tulikin ihan kiva tuikkukippo. Kun haluaa huurrelasin pois, niin kulholle pesu ja se on taas entisensä uuteen käyttöön.


Minulla on ollut jo vuosia tämä olkipukki, mutta jotenkin se kaipasi hieman päivitystä tälle vuosituhannelle.
 Niinpä otin spraymaalin käyttöön ja suhautin pukin valkoiseksi. Vielä mietin, pitäisikö silkkinauhatkin vaihtaa joksikin toiseksi väriksi.

 
 Minähän tein aiemman valohimmelini tästä samaisesta akryyliputkesta, mihin pääset tästä  http://arjaliisas.blogspot.fi/2016/12/diy-valohimmeli.html
Minä tein toisenkin himmelin ja ajattelin, että voisin koota himmelin hieman toisella tavalla.
Ensin muuten kiersin ohutta rautalankaa ledinvalojen ympärille ja kuinka helppoa olikaan työntää ne akryyliputken sisään. Eivät ledinauhat katkeilleet.
Minä kasasin himmelini niin, että laitoin kaikki putket yhteen pitkään janaan ja vasta lopuksi sidoin nippusiteillä. Muutoin ohje on sama kuin siinä toisessakin.
 Putkiahan oli siis kolmea pituutta:pitkä, keskipitkä ja lyhyt (niistä tuli poikkipuut). Työnsin ledinauhan niin, että ensin laitoin pitkän, sitten kaksi keskipitkää, sitten kaksi pitkää ja kaksi keskipitkää ja sitten kaksi pitkää ja kaksi keskipitkää ja tämän jälkeen sidoin himmelin sekä ylhäältä että alhaalta nippusiteellä. Tämän jälkeen sidoin poikkipuut ja lopuksi vielä pitkä ja ylhäältä kiinni. No kyllä tässäkin kokoamisessa oli isännän apu tarpeen.
Himmelihän on iso, joten tässä mallissa on mahdollista, että katkaisemalla nippusiteet, saa himmelin kasaan ja pienempään tilaan. Sitten vain ensivuonna sidotaan uudelleen nippusiteillä ja himmeli on taas käyttökelpoinen.
Tämän himmelin annoin appivanhemmilleni. Anoppini ei sitä raaskinut ulos viedä, vaan se roikkuu heidän olohuoneen ikkunassaan.



Jouluinen asetelmani on saanut hieman täydennystä.

En ole ehtinyt käymään blogeissannekaan, mutta minulla alkoi loma ja kunhan saan joulusiivoukset tehtyä, niin palaan tarkemmin blogeihinne.
Toivotan Tuulin tervetulleeksi blogiini.

Terkuin Liisa



perjantai 9. joulukuuta 2016

Paperipusseista helpot tähdet


Enää ei tähtien tekeminen voisi olla helpompaa              



Monet ovat tehneet näitä tähtiä eväspusseista. Minäkin päätin kokeilla, koska ne ovat niin nättejä. Tässä paketissa on 60 eväspussia eikä hintakaan ole kuin pari euroa.


Minä käytin aina yhteen  tähteen  7 eväspussia. Tasasin ensin yläreunat saksilla saman pituisiksi



Laitoin liimaa pussin alareunaan ja keskelle ja painoin päälle aina uuden pussin.


Tässä jo kaikki pussit liimattu (käytin kuumaliimaa). Sitten vain pussien suusta leikkasin kolmiot pois.
Laitoin myös päällimmäiseen pussiin liimaa samalla tavalla kuin aiemminkin ja avasin tähden ja painoin alimmaisen pussin  päällimmäiseen pussiin kiinni.


Tässäpä tähti valmiina
 
  Jämäpaloista laitoin ruusukkeet tähteen koristeeksi.







Tähdet laitoin kuistin ikkunoihin. Omistani taisikin tulla kukkasia.

Terkuin Liisa




tiistai 6. joulukuuta 2016

DIY valohimmeli




Mysteeripahvitötterön sisältö paljastuu. Sen sisällähän oli kolme 2 m pituista 11/15 mm akryyliputkea, jotka ostin Etralta. Aika kallista putkea tuokin.
Minähän olen haaveillut valohimmelistä, mutta en ole raaskinut ostaa ja tee se itse -nainenhan tekee sen sitten itse.
Ohjeet valohimmelin tekoon oli paikallisessa lehdessä, mutta oli hieman vaikeaselkoiset. Ystävältäni sain kokoamiseen ohjeita. Sehän on tärkeää, jotta tietää, missä järjestyksessä valot pujotetaan sisään.


Ostin 120 ledin valosarjan. Siitä piti alkaa laskemaan, minkä kokoisen himmelin teen. Pitää huomioida, että putkien väliin hukkautuu ledinauhaa, joten ledinauhan pitää olla pidempi kuin putkien yhteenlaskettu pituus.


Akryyliputken katkaisu sujuu hyvin laittamalla putki puristimeen ja sahaamalla halutun pituiseksi rautasahalla.


Himmeliin tarvitsin 6 kpl 41 cm (pitkä) , 6 kpl 25 cm (keskikoko)  ja 6 kpl 18 cm  (lyhyt) putkea.




Himmeliä aloin kokoamaan siimalla. Ensin pujotin siiman pitkän putken läpi, sitten kahden keskikokoisen putken läpi ja sitten taas pitkän putken läpi. Sidoin ylhäältä kiinni. Ylhäältä jatkoin taas pitkällä putkella ja sitten yksi keskikokoinen, jonka sidoin alhaalta kiinni, keskikokoinen ja yksi pitkä ja sidonta ylhäällä. Sitten edelleen taas yksi pitkä putki sekä yksi keskikokoinen ja sidonta ja yksi keskikoinen. Tämän jälkeen pujotin väliputket eli lyhyet putket väleihin ja sidoin kiinni. Viimeksi pujotin viimeisen pitkän putken ylös ja sidoin kiinni ylhäältä.




Tämän näköinen siitä pitäisi tulla.


 Isäntä teki vahvasta metallilangasta koukun, jolla saatiin vedettyä  valonauhaa putken läpi. Tämä valonauha vedetään samassa järjestyksessä kuin himmelin kokoaminenkin. Tässä versiossa apuna oli lapsityövoimaa sekä isäntä, sillä ei tästä yksinään mitään tule.
Eihän tämä ensimmäinen vedos mennyt niin kuin Strömsöössä, sillä valonauha katkesi. Olin sitonut rautalangan valoketjuun kiinni ja koska kitka oli melkoinen se katkesi. Ei kun uutta valonauhaa ostamaan ja kokoamaan uudelleen.


Isäntä "pääsi" siis askartelemaan minun kanssani tätä toistakin versiota. Toiseen työhön isäntä kiinnitti sitten silkkinauhan, millä vedettiin ledinauha läpi ensimmäisestä putkesta.


 Vaikka varovasti yritimme vetää tätäkin valonauhaa, niin siitäkin meni siis johto poikki melkein loppusenteillä, mutta isäntä kätevänä miehenä korjasi valot juottamalla langat uudelleen.
Mietimme, että olisiko voinut käyttää silikonisuihketta tai fairyvettä vähentämään kitkaa, mutta en osaa sanoa, olisiko se näkynyt jotenkin valmiissa työssä.


 Kiinnitin lopuksi kulmistaan johdot kiinni toisiinsa pienillä valkoisilla nippusiteillä ja siinäpä himmeli valmiina.





Himmeli pääsi pihapihlajaa valaisemaan.    
Lopputuloksena voi todeta, ettei itse tekemäni himmeli tainnut tulla valmispakettia halvemmaksi, kun piti ostaa kahdet valotkin, mutta väliäkös tuolla loppujen lopuksi. Itse tehty on aina itse tehty ja kun onnistuu, niin sehän tuo iloa. 
Paikallislehdessä himmeli oli tehty muovisesta asennusputkesta, joten hintaa sellaiselle tulee huomattavasti vähemmän, mutta tuskin lopputulos oli näin   kaunis.  

Tervetuloa Anniina Var blogiini.

Hyvää itsenäisyyspäivää toivoo Liisa

                                                                      

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Askarteluja joululahjoiksi ja vähän omaankin käyttöön



Jouluaskarteluja olen pikkuhiljaa tehnyt. Tämän tontun sain valmiiksi ja se matkaa eräälle pikkuiselle. Enempää tonttuja en sitten täksi jouluksi tehnytkään. On näissä aina se oma hommansa.




Kiertelin kirppareita ja löysin nämä laadukkaat ulkolaiset posliiniastiat ja näihin minä päätin valaa kynttilöitä. Sokerikon testasin, että se ei halkea, kun polttaa kynttilää. Ruusuastioihin valetut kynttilät saa eräs henkilö, jonka tiedän tykkäävän ruusuista.



Kun kynttilä on poltettu, voikin tätä kaunista kuppia käyttää kahvikuppina.



Ruusukynttilöitä valoin enemmänkin, mutta niille tulevat aluset ovat vielä hakusessa.





Sytykehiiriähän minä teen ympäri vuoden, kun työkaverit tuovat minulle kananmunankennoja. Nytkin tein näitä ison kopallisen, mutta sen verran "tehdasmaista" näiden vääntäminen jo alkaa olla, että jätin viikset laittamatta. No näitä aina toivotaan.


Sytykehiiristä jää kennoa hukkaan aika tavalla, joten kokeilin tehdä jäämäkennoista massaa. Revin pieniksi paloiksi kennot, kaadoin päälle kuumaa vettä ja annoin liota seuraavaan päivään. Sauvasekottimella möyhensin massan.

 Enimmät vedet puristin pois ja laitoin massan sydänmuotteihin ja muutamaksi päiväksi kuivumaan.
 

 Siinä ne massasydämet ovat keskellä. Lisäksi tein ruusuja ja sytykesipsejä. Sytykesipsithän tehdään dippaamalla steariiniin vanulappuja. Niistä minulla ei ole kokemusta, miten hyvin ne palavat. Nämä kaikki jäävätkin omaan käyttöön.
 
 Kas vain, täällä on tehty kranssejakin. Tämän kasasin jo syksyllä ja kuivatin ja sprayasin punaisella värillä. Tähdet on tehty taikataikinasta ja maalattu.


Tämä kranssi on tehty silkkipaperista. Minähän tein jo yhden, mutta se päätyi omalle seinälle. Tämän jouduin sitten väkertämään.
Tämän kranssin tein serveteistä. Tämä on turkoosi, vaikka näyttääkin kuvassa ihan siniseltä. Eiköhän tämäkin kodin jostakin löydä.



Minun mysteeripahvitötteröni on sitten avattu ja työ aloitettu. Uskon että sieltä valmistuu jotain ihanaa, sellaista, josta olen haaveillut.



Toivotan Jennyn tervetulleeksi blogiini. Ilahduttavaa, että pikkuhiljaa ihmiset ovat löytäneet myös facebook-sivuni, joten sieltäkin kautta on tullut lukijoita.

Mukavaa alkavaa viikkoa toivoo Liisa